12/14/2011

Hammasrautakuusi.
Ylitsepääsemätön väsymys ja räkäily jatkuu. Tänään on nukuttu pari tuntia päiväuniakin, mikä on tämän martan osalta perin kummallista. Mutta kuten mainittua niin tässä pakollisessa sisällä olosta on jotain hyötyäkin, kuten vaikkapa eilinen ompelu ja tämän päiväinen makoominen ja lahjojen paketointi. Nyt on kaikki kummilasten paketit valmiina matkaamaan tuleville omistajilleen.

Nämä vanhemmathan ostavat jälkikasvulleen ainoastaan yhden paketin per lapsonen, joten nuo kuusen alla kellivät ovat niitä kummilasten puketteja. Saavat oleskella ruotsikoreissaan kuusen alla, jotta ensinnäkin päätyisivät joskus postiin asti ja toisekseen siksi, että tuo jälkikasvu oppisi itsehillintää. Tuon mainitun toivoisi siirtyvän vähän vahvempana sukupolvelta toiselle.

Tonttu toi tänään piristystä postilaatikkoon, se sopii tällaiseen sisäjumituspäivään varsin mainiosti. Tuosta yllätyksestä tulikin kätevästi mieleen se, kuinka eräs toveri vuonna 1995 söi salaa meikämatamin ja sisarensa joulukalenterista lähes kaikki suklaat. Tuollaiset kaameat teot eivät unohdu hevillä ja joka kerta tuota nyt jo aikuista kuomaa muistellessa ajattelen vain hampaanjälkiä täynnä olevia suklaapaloja ja tyhjiä koloja luukkujen alla. Uskoisin, että tuokin toveri on parantanut tapansa sitten viimenäkemän.

Sympaattinen kuusemme on koristautunut jouluun, jotta siitä ehtisi nauttia ihan kunnolla. Ja ohan tuossa oman metän vinottaressa ihailemistakin, sillä harvoin on nähty kuusta, joka on toiselta puolelta puolet tuuheampi kuin toiselta. Ja tiiättekö mitä, se on takuulla ihan tarkoituksella kasvanut epätasaiseksi, jotta se sopisi nurkkaan kuin nakutettu. Ja niinhän se sopi. On se vaan sympaattinen.

9 kommenttia:

Malene kirjoitti...

It's not christmas without a tree :)

elisa kirjoitti...

Minä jo mietinkin, että apua, antaako jotku lapset pakettejen levätä viikon kuusen alla.

Hih, meillä se kuusikin tuodaan sisään vasta viikon päästä, koska se olisi kalju ennen aattoiltaa.

ps. minä olin meidän perheessä se,joka aukaisi muiden kalenterien luukut. Voi sisarpoloja.

Minna-Leena kirjoitti...

Meidänkin kuusi on sopivasti yhdeltä suunnalta, miten sen nyt sanoisi, ei niin tuuhea. Se puoli meni sopivan nätisti lähemmäs sitä nurkkaa. :)

Anonyymi kirjoitti...

Tunnustan, että olen itse tehnyt joskus saman minkä tuo sinun ja systeris kaveri meni tekemään: syönyt parempiin suihin toisten suklaakalenterit! :D Äiti sitten ystävällisesti osti ison suklaalevyn tyhjän suklaakalenterin onnettomalle omistajalle.. Karkkihiirenä en tähän jouluun mennessä ole saanut hillittyä itseäni suklaakalenterin suhteen vaan aina viimeistään joulukuun puolivälissä oon syöny kalenterin tyhjäksi. Tämä joulu voi olla ensimmäinen poikkeus, nimittäin ostettiin miekkosen kans yhteinen joulukalenteri että vaimokin oppisi vähän itsehillintää. ;)

Unknown kirjoitti...

Ihania kuvia ja kiva palapeli.
Tulin lukijaksesi.

Riikka Riikan blogista

Senja kirjoitti...

Oi, kuusi! Tässähän on joulu tulossa ihan nurkan takana. Malttamattomana odotan, että saamme meillekin kuusen sisälle. Kylän partiolaiset ei ole vielä kuusiaan myynyt ja päätimme tänä vuonna hankkia kuusen heiltä.

Saat sairastamisenkin kuulostamaan niin idylliseltä.

Viena kirjoitti...

ihan täydellinen kuusi, juuri tuollaisesta vähän harvemmanpuoleisesta ja lyhyemmästä kuusesta minäkin haaveilen :) Kitukasvuiset kuuset kunniaan!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana kuusi :)
Ja kiitos huippukivasta blogista, tästä on tullut minun suosikki!
Osaat kirjoittaa niin mainiosti että!

Miru

Rillirousku kirjoitti...

Malene That´s true. :)

elisa: Sietäisit ottaa vastuun sisarpolojen henkisistä kolotuksista. :D Ei meilläkään yleensä ole ollut kuusta näin aikaisin mutta tänä vuonna näin eräästä tietystä syystä. :)

Minna-Leena: Kauniisti sanottu tuo, miten sen nyt sanoisi, ei niin tuuhea. Just semmonen tuokin on. Ja just siks istuu just hyvin nurkkaan. :D

Emmi: Jos en tietäis ihan tasantarkkaan että se et ollu sinä vaan eräs A joka sen kalenterin söi, niin vaatisin selitystä. Olihan se katkeraa herätä aamulla suklaanmaku kielen päällä ja huomata, että sukulaati on hävinnyt kuin tuhkatuuleen. Joihinkin luukkuihin oli silti jätetty jopa puolikas mutta joissain oli vain nuppineulan pallopään kokoinen napu. :D

Riikka: Kiitos. :)

Senja: Kuusipuu tuo joulun! Sairastaminen ei tottamaar ole idyllistä. Terveisin, Rasvaletti ;D

Wikke: Nimenomaan! Ja vielä kun omasta pihasta niin onhan se nyt herkkää!

Miru: Kiitos. :)